Paranevat säät houkuttelevat monia liikkumaan polkupyörällä. Samaan aikaan jokavuotinen keskustelu autoilijoiden ja pyöräilijöiden välisistä oikeuksista ja velvollisuuksista käy kuumana. Helsingin kaupungin pyöräilykoordinaattori Oskari Kaupinmäki avasi meille tieliikennelakia pyörällä liikkujien näkökulmasta.
”Käytännössä pyöräliikennettä koskevat samat säännöt kuin muutakin ajoneuvoliikennettä, pienin poikkeuksin. Pyörä on hyvin ainutlaatuinen liikkumisväline, ja siksi se vaatii muutamia omia sääntöjä”, Kaupinmäki muistuttaa.
Erityisiä haasteita aiheuttavia tilanteita pyöräliikenteessä Kaupinmäki nimeää kaksi.
”Kun pyörällä siirrytään pyörätieltä ajoradan tasalle, on pyörällä liikkuva väistämisvelvollinen ajoneuvoliikennettä kohtaan. Toinen haasteellinen sääntö on suojatiesääntö, johon tulikin nyt uuden tieliikennelain myötä hieman selkeytystä. Suojatiellä saa ajaa, mutta pyörällä liikuttaessa suojatiellä ei ole etuajo-oikeutta.”
Uusi tieliikennelaki toi mukanaan muutoksia
Kesäkuun alussa voimaan astunut uusi tieliikennelaki on tuonut mukanaan myös pyörällä liikkujia koskevia muutoksia. ”Yksi puhuttaneimmista muutoksista lienee se, että jatkossa yksisuuntaisilla kaduilla voi pyöräillä kahteen suuntaan, jos se on erikseen lisäkilvellä sallittu”, Kaupinmäki kertoo.
Myös väistämissääntöihin tuli Kaupinmäen mukaan uuden lain myötä muutoksia: ”Pyörätien jatkeella polkupyörällä on etuajo-oikeus. Tätä tukemaan tulee myös oma liikennemerkki. Tämä voi aiheuttaa hämmennystä, sillä jo aiemmin pyörätien jatkeen ja suojatien eroja on hahmotettu huonosti.”
Uuden tieliikennelain myötä myös pyörän punainen takavalo on tullut pakolliseksi. ”Olisi tärkeää, että pyörien takavalot tulevat hyvin saataville, eikä niitä tarvitsisi hakea erikoistuneista urheiluliikkeistä”, Kaupinmäki toivoo.
Mistä pyörällä liikkuja sitten löytää lisätietoa liikenne- ja väistämissäännöistä? ”Pyöräliiton sivuilta löytyy kattavasti tietoa erityisesti pyörällä liikkuvaa koskettavista liikennesäännöistä. Lisäksi siellä on hyvin asiaa uuden tieliikennelain mukanaan tuomista muutoksista”, neuvoo Kaupinmäki.
Turvallisuus on monen tekijän summa
Kaupinmäki peräänkuuluttaa yhteispelin merkitystä: ”Yhteisen turvallisuutemme parantamiseksi yhteispeli on avainasemassa.” Jotta yhteispeli saadaan toimimaan, tulisi meidän muistaa, että muutkin tiellä liikkujat ovat ihmisiä – välillä inhimillisen erehtyväisiä.
”90 prosenttia suomalaisista omistaa pyörän – jaottelu pyöräilijöihin ja ”ei-pyöräilijöihin” on siis melko keinotekoinen. Olemme tilastojen valossa kaikki paitsi pyöräilijöitä, myös jalankulkijoita, ja laajemmalla tasolla ihmisiä liikkumassa paikasta A paikkaan B parhaaksi katsomallaan tavalla”, teroittaa Kaupinmäki.
Kaikkea vastuuta liikenneturvallisuudesta ei kuitenkaan voi sälyttää yksilöille. ”Tutkitusti käyttäjien vaikutus kokonaisturvallisuuteen on melko pieni. Meillä liikennejärjestelmäsuunnittelijoilla ja kaupunkikehittäjillä on tärkeä rooli, sillä meidän tulee luoda ympäristö, joka itsessään kannustaa yhteispeliin ja mahdollistaa vuorovaikutteisen liikkumisen”, Kaupinmäki muistuttaa.