Sivulliset kuvaajat riesa onnettomuuspaikoilla
Tielläliikkujan on hyvä jo etukäteen varautua siihen, että milloin tahansa saattaa osua onnettomuuspaikalle. Autossa oleva ensiapulaukku, heijastinliivit ja varoituskolmio kannattaa pitää helposti saatavilla, ja käyttö tehdä tutuksi kotioloissa. Nopea ensiapu loukkaantuneille on paras apu ennen ammattilaisten saapumista. Sillä saatetaan pelastaa ihmishenkiä. Onnettomuutta kuvaamalla ei sen sijaan yhtäkään loukkaantunutta auteta.
Joskus onnettomuuspaikalle sattunut ihminen niin sanotusti jäätyy. Vaikka valmiudet toimia olisivatkin olemassa, taitoja voi olla hankala hyödyntää yllättävässä tilanteessa.
”Jos onnettomuuspaikalla ei meinaa saada itseään liikkeelle, voi miettiä tilannetta, että olisi itse uhrin paikalla. Se antaa voimia toimia”, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen sanoo. Jokaisen velvollisuus on auttaa, mikäli sattuu onnettomuuspaikalle – omasta kiireestä huolimatta.
Mitä sitten uskaltaa tehdä, jos on yksin paikan päällä? ”Hyvä nyrkkisääntö on, että kaikkea ensiapukurssilla opetettuja asioita uskaltaa tehdä. Ei kannata liikaa pelätä, että tekee jotakin väärin. Auttaminen on tärkeintä.”
Sivulliset kuvaajat estävät pelastustoimia
Mobiililaitteiden väärinkäyttäminen onnettomuuspaikalla aiheuttaa nykyään harmaita hiuksia niin poliisille kuin ensihoitoyksilöillekin. Vaaratilanteita on syntynyt myös muille tielläliikkujille.
”Kuvaaminen onnettomuuspaikalla on aiheuttanut monenlaisia ongelmia. Ensimmäinen asia on ruuhkautuminen: kolari yleisesti ottaenkin ruuhkauttaa liikennettä. Jos lisäksi pysähdytään kuvaamaan, ruuhkautuu liikenne turhan takia lisää. Onnettomuuspaikan läheisyydessä kuvaaminen saattaa myös estää tai hidastaa hälytysajoneuvojen kulkua”, Vesalainen sanoo.
”Meillä on esimerkkejä tilanteista, missä moottoritiellä on onnettomuus molempiin suuntiin lähes samassa kohdassa. Näin on käynyt, kun joku on liikkuvasta autosta yrittänyt kuvata kolaria, ja siitä on seurannut uusi liikenneonnettomuus.”
Työrauha ensihoidolle
Autoliitto on kuullut palautetta myös ensihoidolta häiritsevästä kuvaamisesta onnettomuuspaikoilla. Joskus yhden ensihoitajan työpanos on mennyt uhrin peittelemiseen, jotta muu tiimi on saanut hoitaa potilasta rauhassa ja potilaan yksityisyys on saatu turvattua. ”Ensihoitajien työ on paineenalaista työtä vaativissa olosuhteissa. Se edellyttää jatkuvaa kommunikaatiota tiimin kesken, ja ylimääräinen yleisö voi häiritä hoitotilannetta”, Vesalainen lisää.
Ajattelematon kuvaaja saattaa laittaa kuvia myös sosiaaliseen mediaan. On hyvä huomioida, että yksityisen tiedon levittäminen on laissa kielletty ja rangaistava teko.
Mitä teen, kun osun onnettomuuspaikalle?
”Tilanteita ja koulukuntia on erilaisia. Mutta aivan ensimmäiseksi kannattaa estää lisäonnettomuudet sekä varmistaa oma turvallisuus. Jos on autolla liikkeellä, niin tämä tapahtuu kytkemällä hätävilkut ja seisontavalot sekä pukeutumalla heijastinliiviin. Ensi tilassa kartoitetaan myös onnettomuustilanne yleisesti, ja soitetaan hälytyskeskukseen.”
Varoituskolmio pitää viedä tienvarteen niin ikään nopeasti. Se pystytetään riittävän kauas onnettomuuspaikasta – tämä tarkoittaa esimerkiksi 80 kilometriä tunnissa -rajoitusalueella mieluummin satoja kuin kymmeniä metrejä.
Tämän jälkeen aloitetaan hätäensiapu, jolla hengitys- ja verenkierto turvataan. ”Jos potilas on tajuton, varmistetaan ettei suussa mitään, kallistetaan pää taakse ja hengityksen toimiessa käännetään kylkiasentoon. Jos potilas ei hengitä, niin aikuista elvytetään jaksotuksella 30 painallusta 2 puhallusta. SPR:n verkkosivuilta kannattaa kerrata ohjeet”, Vesalainen sanoo.
Päivitä ensiapulaukku säännöllisesti ja opettele käyttämään
Auton ensiapulaukku kannattaa tarkistaa säännöllisesti, jotta siellä ei ole vanhentuneita tuotteita, ja ylipäätään sisältö on tuttu ja sitä osataan käyttää.
Jos ensiapulaukku avataan ensimmäistä kertaa onnettomuustilanteessa vaikkapa pimeällä, on vaikea hyödyntää nopeasti sisältöä. Sekin on hyvä muistaa, ettei ensiapulaukun paikka ole hattuhyllyllä, jonne aurinko paistaa ja josta se voi lentää matkustajien päälle.
Ensiapulaukku kuuluukin tavaratilaan, mutta paikkaan, josta sen saa nopeasti käyttöön – ei tavaratilan välipohjaan matkatavaroiden alle.
Mitä hyötyä mobiililaitteista on?
Nykyään älypuhelin on lähes jokaisen taskussa. Oikein käytettynä se onkin oiva apu onnettomuuden sattuessa. ”Enää ei tarvitse etsiä lähintä taloa tai huoltoasemaa soittamiseen. Myös onnettomuuden tarkka paikantaminen onnistuu helposti puhelimen tai navigaattorin avulla. Jos käyttäjä on ladannut 112-sovelluksen puhelimeensa, välittyy paikkatieto hätäkeskukseen puhelun mukana.”
Kojelautakameroista voi olla apua myös onnettomuutta selvitettäessä. Kaikki onnettomuuteen liittyvä materiaali on toimitettava poliisille. Jos onnettomuus on niin lievä, ettei henkilövahinkoja ole tapahtunut eikä poliisia tarvita, puhelin auttaa onnettomuuspaikan dokumentoinnissa.
”Aina onnettomuustilanteita kuvattaessa on tärkeää pitää mielessä yksityisyydensuoja. Jos on loukkaantuneita, täytyy heitä ja heidän omaisiaan kunnioittaa”, päättää Vesalainen.
Kartoita avun tarve
Onnettomuuspaikan ohi ei saa ajaa, jos muita auttajia ei ole tai lisäapu on tarpeen. Hälytyskeskukseen ei siis soiteta liikkuvasta autosta, sillä on tärkeää välittää tieto, millaista apua paikalle tarvitaan.
”Apua voi tulla liikaa tai liian vähän. Liikakaan ei ole hyvä juttu, kun lähetetään vähistä resursseista ylimääräinen ambulanssi turhaan. Tilannekartoitus on siis keskeinen”, Teppo Vesalainen, Autoliiton koulutuspäällikkö sanoo.
Hätäkeskukseen soitettaessa varaudu kertomaan:
- Missä onnettomuus on tapahtunut?
- Montako ajoneuvoa on ollut osallisena kolariin?
- Millaisia ajoneuvoja (mopot, henkilöautot, raskas liikenne jne.) onnettomuudessa on ollut?
- Mikä on loukkaantuneiden määrä?
- Kuinka vakavasti loukkaantuneita paikalla on (esim. verenvuoto, tajuttomuus, avomurtuma)?Omassa muistissa näiden asioiden ei kuitenkaan tarvitse olla, sillä hätäkeskus osaa kyllä kysyä oikeat kysymykset. Rauhallisesti vastaaminen on kaikkein keskeisintä.
Onnettomuuspaikalla vallitsee usein kaoottinen tilanne: loukkaantuneet saattavat huutaa, samoin heidän läheisensä. Hyvä yleisohje onkin rauhallisuus – auttajien pitäisi säilyttää malttinsa. Auttajien kesken on hyvä, jos yksi henkilö ottaa johdon ja koordinoinnin käsiinsä.
5 vinkkiä, kun satut onnettomuuspaikalle
Pysy rauhallisena
Kuuntele, jos loukkaantuneella on asiaa
Puhu rauhallisesti loukkaantuneelle
Kerro, että apu tulossa
Älä jätä loukkaantunutta yksin