Autoilijat ja pyöräilijät – liikenneraivoa vai sujuvaa yhteispeliä?
Autoilijoiden ja pyöräilijöiden kitkasta on puhuttu viime vuosina paljon. Liikenneturvan suunnittelija ja psykologi Jyrki Kaistinen kuitenkin kertoo, että vaikka liikenneraivo on yleistä, pääasiassa autoilijoiden ja pyöräilijöiden yhteispeli sujuu hyvin.
Liikenneraivoa ilmenee monella tavalla kaikkien tiellä liikkujien keskuudessa: niin autoilijoilla, jalankulkijoilla kuin pyöräilijöilläkin.
”Vaikka pääasiassa tiellä liikkujien yhteispeli sujuu hyvin, autoilijat saattavat esimerkiksi ajaa liian lähellä toista liikkuvaa kohdetta, vilkutella valoja, ajaa päin punaisia ja painaa tööttiä suotta. Keskitytään siis ajattelemaan vain omaa liikkumista joukkuepelin sijaan”, Kaistinen kertoo.
Autoilijoiden lisäksi myös pyöräilijät kokevat liikenneraivoa
Liikenneraivoa on tutkittu vuosikymmeniä, ja alun perin liikenneraivolla tarkoitettiin tieliikenteen väkivaltatapauksia. Myöhemmin liikenneraivon käsite laajentui, ja nyt myös kiilaamiset, ylinopeudet sekä aggressiivinen, hyötyä tavoitteleva ajotyyli lasketaan liikenneraivoksi.
Liikenneraivoa esiintyy jonkin verran myös pyöräilijöillä, vaikka asiaa ei ole erikseen juuri tutkittu. Harmitusta aiheuttavat konfliktit tapahtuvat pääasiassa autoilijoiden kanssa. Pyöräilijät saattavat raivostua esimerkiksi pyöräteille pysäköinnistä.
”Pyöräilijältä saattaa jäädä kuitenkin huomaamatta, että myös hän on ajoneuvon kuljettaja ja ajoradalla ajettaessa pyöräilijää koskevat samat säännöt kuin autoilijaakin. Tämä koskee niin nopeusrajoituksia, turvavälejä kuin myös väistämissääntöjä”; Kaistinen sanoo.
Autoilijoiden tulisi huomioida pyöräilijöitä jättämällä riittävät turvavälit. Isoimmat ongelmat autoilijoiden ja pyöräilijöiden välillä johtuvat turhan kovasta tilannenopeudesta. Tilannearvio saattaa pettää, jolloin ei jää enää riittävää turvamarginaalia korjata tilannetta. Väistämissäännöt tulisi osata molemmin puolin: kumpi väistää ja osoitetaanko se myös selkeästi.
Pyöräilijä on liikenteessä pieni kohde
Autoilijoiden nopeuksien ja etäisyyksien arviointia on tutkittu paljon. ”Liikenteessä pyöräilijä on pieni kohde, joka saattaa jäädä piiloon tai huomaamatta. Omaa ajamista tulisi arvioida jatkuvasti. Varsinkin silloin kun pyöräilykausi alkaa”, Kaistinen sanoo.
Ennakointi onkin tieliikenteessä hyvin tärkeää. On hyvä välttää kiirettä, kännykän käyttöä ja pitää riittävät turvavälit. Tällöin vältytään negatiivisesti vaikuttavilta yllättäviltä tilanteilta, jotka saavat hermostumaan. On hyvä huomioida, että liikenteessä tulee osoittaa selkeästi, miten toimitaan. Myös positiivisen palautteen antaminen on tärkeää: “Nyökkääminen ja heilutus auttavat huomattavasti kommunikointia”, Kaistinen muistuttaa.